Ensin 10-12 tuntia rekrytehtäviin, sen jälkeen ei mitään. Ei kuittausta. Ei kiitosta. Ei tietoa jatkosta.
Tällä kertaa kerron rekrystä, jossa hakijalta vaadittiin jäätävän suurta työmäärää. Sain tarinan sähköpostitse. Niin kuin aina, lopussa on tarjolla muutama vinkki!
Näin kirjoittaja kertoo hakijakokemuksestaan:
“Tapaus sattui muutama vuosi sitten. Kyseessä oli Marketing and Communications Directorin tehtävä yhteen Suomen suurimmista teollisuusalan yrityksistä ja sen kasvavaan automaatioliiketoiminnan yksikköön. Eli liiketoimintayksikön johtotason tehtävä, millä sinänsä ei pitäisi olla vaikutusta prosessiin, mutta ainakin itselläni on ajatus, että johtotason tehtävissä hakuprosessit pitäisi olla yritykselle merkityksellisiä.
Mutta asiaan. Hain tehtävää. Sain automaattikuittauksen.
Pääsin jatkoon. Sain rekryihmisen yhteismailin seuraavasta vaiheesta eli videokysymyksiin vastaamisesta. Vastasin useampaan videokysymykseen. Käytin aikaa näiden pohtimiseen, nauhoittamiseen ja uudelleen nauhoittamiseen arviolta noin 2 h. Sain automaattivastauksen HR-keskuksesta.
Prosessi kesti ohi luvattujen päivien. Sain automaattiviestin HR-keskuksesta, että prosessi viivästyy sisäisistä organisaatiomuutoksista johtuen.
Pääsin jatkoon. Seuraavassa vaiheessa vaadittiin neljän laajan tehtävän suorittamista.
Käytin tehtävien valmistelemiseen n. 10-12 h aikaa. Tehtävät piti laittaa suoraan rekrystä vastaavalle HR-johtajalle. Tämän jälkeen ei mitään. Ei kuittausta. Ei kiitosta. Ei tietoa jatkosta.
Noin neljä kuukautta myöhemmin kuulin ko. yhtiössä työskentelevältä ystävältäni, että hakemassani tehtävässä on aloittanut uusi henkilö. En ollut saanut minkäänlaista tietoa prosessin jatkosta tai päättymisestä. Olin yrittänyt tavoittaa henkilöstöjohtajaa puhelimitse ja lopulta myös mailitse kysyen prosessin etenemisestä. Ilman vastausta.
Laitoin lopulta henkilöstöjohtajalle asiallista palautetta aiheesta, että ymmärrän valintaperusteet ja sen etten ole itse päässyt jatkoon, mutta mielestäni prosessi ei mennyt ihan putkeen erityisesti siksi, että rekryn vaatima panostus hakijalta oli jo ajallisesti merkittävä.
En muuten saanut koskaan vastausta palautteeseeni.
Olen myös itse kertonut tätä esimerkkinä useissa viestintään ja työnantajamielikuvaan liittyvissä keskusteluissa. Mikä nyt sitten osaltaan luo mielikuvaa ko. yrityksestä.
Haluan myös vielä korostaa, etten missään tapauksessa ole katkera itse valinnasta, vaan katseeni on puhtaasti prosessissa ja hakijoiden kohtelussa.
Hyvää prosessista oli kyllä se, että olen itse rekrytoivana henkilönä tuon jälkeen pitänyt huolen, että vastaan ja käyn keskusteluja kandien kanssa kaikissa vaiheissa. Siitä on tullut myös positiivista palautetta. Että näin omasta surkeasta kokemuksesta koitui hyvää oppia omaan rekrytoijan työkalupakkiin."
Ilman minkäänlaista palautetta jääneitä kandidaatteja oli varmasti tässäkin tapauksessa “muutama”.
Parasta, mitä tällaisesta tapauksesta voi seurata, on mielestäni se, että huonon työnhakijakokemuksen saaneet panostavat entistäkin enemmän hakijan kannalta hyvään työnhakuprosessiin silloin, kun he itse ovat rekrytoimassa.
VINKKEJÄ TYÖNANTAJALLE
Sen sijaan, että pyydetään hakijaa tekemään monia tunteja töitä työnhakuprosessin aikana, olisi hakijaystävällisempää pyytää vaihtoehtoisesti esimerkkejä hakijan olemassa olevista materiaaleista. Hakijoiden materiaalien läpikäynti saattaa vaikeuttaa rekrytoijan työtä, mutta näin hakijasta saataisiin enemmän tietoa toteutuneiden projektien ja mahdollisesti myös niiden tulosten kautta.
Esimerkki siitä, mitä työnantaja voisi pyytää hakijalta vaihtoehtona:
(Tietenkin vain jos tämä on mahdollista tehdä ilman vahinkoa nykyiselle työnantajalle)
VINKIT TYÖNHAKIJALLE
Jää seuramaan muitankin tarinoita. Lisää tulee. Laita ihmeessä minulle viestiä LinkedInissä tai [email protected], jos haluat oman tarinasi hyvästä tai huonosta hakijakokemuksesta kuulluksi.
#markkinointijohtaja #Marketingcommunications #markkinointiviestintä #viestintäjohtaja #työnhaku #johtajattyönhaussa
Näin kirjoittaja kertoo hakijakokemuksestaan:
“Tapaus sattui muutama vuosi sitten. Kyseessä oli Marketing and Communications Directorin tehtävä yhteen Suomen suurimmista teollisuusalan yrityksistä ja sen kasvavaan automaatioliiketoiminnan yksikköön. Eli liiketoimintayksikön johtotason tehtävä, millä sinänsä ei pitäisi olla vaikutusta prosessiin, mutta ainakin itselläni on ajatus, että johtotason tehtävissä hakuprosessit pitäisi olla yritykselle merkityksellisiä.
Mutta asiaan. Hain tehtävää. Sain automaattikuittauksen.
Pääsin jatkoon. Sain rekryihmisen yhteismailin seuraavasta vaiheesta eli videokysymyksiin vastaamisesta. Vastasin useampaan videokysymykseen. Käytin aikaa näiden pohtimiseen, nauhoittamiseen ja uudelleen nauhoittamiseen arviolta noin 2 h. Sain automaattivastauksen HR-keskuksesta.
Prosessi kesti ohi luvattujen päivien. Sain automaattiviestin HR-keskuksesta, että prosessi viivästyy sisäisistä organisaatiomuutoksista johtuen.
Pääsin jatkoon. Seuraavassa vaiheessa vaadittiin neljän laajan tehtävän suorittamista.
- Suunnittele ja esitä uuden tuotteen markkinoinnin ja brändäyksen konsepti
- Suunnittele ja esitä lanseeraustapahtuman sisältö, budjetti ja markkinointitoimenpiteet
- kirjoita yhtiön toimitusjohtajan puhe ERP-järjestelmäprojektin viivästymisestä sisäiseen tilaisuuteen
- valmistele viestintäsuunnitelma (sisältö, kanavat, aikataulutus), miten projektin viivästymisestä viestitään.
Käytin tehtävien valmistelemiseen n. 10-12 h aikaa. Tehtävät piti laittaa suoraan rekrystä vastaavalle HR-johtajalle. Tämän jälkeen ei mitään. Ei kuittausta. Ei kiitosta. Ei tietoa jatkosta.
Noin neljä kuukautta myöhemmin kuulin ko. yhtiössä työskentelevältä ystävältäni, että hakemassani tehtävässä on aloittanut uusi henkilö. En ollut saanut minkäänlaista tietoa prosessin jatkosta tai päättymisestä. Olin yrittänyt tavoittaa henkilöstöjohtajaa puhelimitse ja lopulta myös mailitse kysyen prosessin etenemisestä. Ilman vastausta.
Laitoin lopulta henkilöstöjohtajalle asiallista palautetta aiheesta, että ymmärrän valintaperusteet ja sen etten ole itse päässyt jatkoon, mutta mielestäni prosessi ei mennyt ihan putkeen erityisesti siksi, että rekryn vaatima panostus hakijalta oli jo ajallisesti merkittävä.
En muuten saanut koskaan vastausta palautteeseeni.
Olen myös itse kertonut tätä esimerkkinä useissa viestintään ja työnantajamielikuvaan liittyvissä keskusteluissa. Mikä nyt sitten osaltaan luo mielikuvaa ko. yrityksestä.
Haluan myös vielä korostaa, etten missään tapauksessa ole katkera itse valinnasta, vaan katseeni on puhtaasti prosessissa ja hakijoiden kohtelussa.
Hyvää prosessista oli kyllä se, että olen itse rekrytoivana henkilönä tuon jälkeen pitänyt huolen, että vastaan ja käyn keskusteluja kandien kanssa kaikissa vaiheissa. Siitä on tullut myös positiivista palautetta. Että näin omasta surkeasta kokemuksesta koitui hyvää oppia omaan rekrytoijan työkalupakkiin."
Ilman minkäänlaista palautetta jääneitä kandidaatteja oli varmasti tässäkin tapauksessa “muutama”.
Parasta, mitä tällaisesta tapauksesta voi seurata, on mielestäni se, että huonon työnhakijakokemuksen saaneet panostavat entistäkin enemmän hakijan kannalta hyvään työnhakuprosessiin silloin, kun he itse ovat rekrytoimassa.
VINKKEJÄ TYÖNANTAJALLE
Sen sijaan, että pyydetään hakijaa tekemään monia tunteja töitä työnhakuprosessin aikana, olisi hakijaystävällisempää pyytää vaihtoehtoisesti esimerkkejä hakijan olemassa olevista materiaaleista. Hakijoiden materiaalien läpikäynti saattaa vaikeuttaa rekrytoijan työtä, mutta näin hakijasta saataisiin enemmän tietoa toteutuneiden projektien ja mahdollisesti myös niiden tulosten kautta.
Esimerkki siitä, mitä työnantaja voisi pyytää hakijalta vaihtoehtona:
- Lähetä esimerkki suunnittelemastasi uuden tuotteen markkinoinnin ja brändäyksen konseptista. Esitä se videolla.
- Lähetä esimerkki toteutuneen lanseeraustapahtuman sisällöstä, budjetista ja markkinointitoimenpiteistä.
- Lähetä esimerkki sisäiseen tilaisuuteen laatimastasi järjestelmäprojektin viivästymistä koskevasta toimitusjohtajan puheesta ja kerro viestintäsuunnitelmasta (sisältö, kanavat, aikataulutus) ja siitä, miten projektin viivästymisestä viestittiin.
(Tietenkin vain jos tämä on mahdollista tehdä ilman vahinkoa nykyiselle työnantajalle)
VINKIT TYÖNHAKIJALLE
- Ennen kuin lähdet hakemaan pestiä, soita saman osaston entisille työntekijöille ja/tai tuoreille työntekijöille. Kysele vinkkejä. Samalla verkostoidut talon sisällä.
- Varmista, mihin suunnittelemasi materiaalit menevät. Olen kuullut tapauksesta, jossa hakija laati brändistrategian, teki suunnitelmat jne. Hän ei tullut valituksi tehtävään, mutta hänen tekemiänsä leiskoja, tekstejä ja sloganeita käytettiin mainosmateriaaleissa jälkeenpäin. EI KIVA!
Jää seuramaan muitankin tarinoita. Lisää tulee. Laita ihmeessä minulle viestiä LinkedInissä tai [email protected], jos haluat oman tarinasi hyvästä tai huonosta hakijakokemuksesta kuulluksi.
#markkinointijohtaja #Marketingcommunications #markkinointiviestintä #viestintäjohtaja #työnhaku #johtajattyönhaussa